Jatketaan erityyppisten pulmien esittelyä. Vuorossa lukko.
Pulmalukkoja (trick lock) on ollut olemassa jo pitkään. Niiden historia ulottuu Euroopassa 1500-luvun tienoille, jolloin lukkojen parantuessa parantuivat myös niitä tiirikoivien varkaiden taidot. Kilpajuoksuhan siitä tuli, mikä pakotti lukontekijät keksimään yhä uusia keinoja tiirikoimisen estämiseksi: näitä olivat avaimet, joihin pystyi vaihtamaan osia, peitetyt avaimenreiät, lukkoon yhdistetyt hälytyskellot ja - kuinka ollakaan - pulmalukot.
Ensimmäiset pulmalukot kuitenkin tehtiin jo paljon aikaisemmin itämaissa, jossa valmistetuissa lukoissa esiintyi kolmesta seitsemään kirjain- tai numerorinkulaa, jotka oli kohdistettava oikein lukon avaamiseksi. Joidenkin lähteiden mukaan niitä valmistettiin jo noin tuhat vuotta sitten arabimaissa, mistä ne ehtivät Eurooppaan vasta 1500-luvulle tultaessa. Italialainen Giovanni da Fontana oli ensimmäinen eurooppalainen, joka suunnitteli version arabimallien pohjalta vuonna 1420. Kirjainyhdistelmälukon keksi saksalainen mestarilukkoseppä Hans Bullmann 1500-luvun puolivälissä.
Sellainen sen historia. Nyt modernimpi Lunatic Lock.
Lukoissa on jotain hyvin kiehtovaa. Paitsi, että ne osaavat olla erittäin kauniita esineitä, niissä on myös ulkoapäin katsottuna hyvin rajalliset mahdollisuudet. Tai siltä se ainakin tuntuu: vain avaimenreikä ja avain. Miten vaikeaa se voi olla? Ilmeisesti hyvinkin, etenkin jos edessä on Lunatic Lockin kaltainen pulmalukko, jossa ei ole avainta eikä avaimenreikää.
Lunatic Lock on kohtuullisen painava järkäle. Siinä liikkuvat ensikosketuksella vain sanka - joka sekin vain nimeksi - sekä sen alla oleva ruuvi, joka tulee ja menee edestakaisin täysin vapaasti ja jolla ei tunnu olevan mitään virkaa. Mahtavan turhauttavaa!
Kokeneempi ratkaisija tietää jo tässä vaiheessa suurin piirtein, mistä lähteä ratkaisua etsimään, mutta kokemattomampi on tovin hukassa. Se hukassa olemisen tunne on pulmia ratkaistessa korvaamaton, koska mitä enemmän pihalla tuntee aloittaessaan olevansa, sitä suurempi on palkinto ja tyydytys, kun pulma lopulta ratkeaa. Tässä yksi syy, miksi pulmaharrastajat keräävät uusia pulmia toisensa perään: tavoittaakseen taas sen tunteen, joka kokemattomammille tulee niin vaivatta.
Lunatic Lockin mekaniikasta ei sen enempää parane sanoa muuta kuin että se on palkitseva. Vaikka se kuuluukin tunnisteissani "millintarkkoihin", lukon avaaminen edellyttää kuitenkin siihen perehtymistä ja ajatustyötä, mikä tarkoittaa ettei se antaudu puolisatunnaisella vääntelyllä. Lukon avaaminen ei ole myöskään sattumaa, vaan pystyn nykyään avaamaan sen noin kymmenessä sekunnissa. Ensimmäisellä kerralla siihen meni kauan.
Lunatic Lockin löytää täältä.
VAIKEUSTASO: 4/5
VIEHÄTYSARVO: 3/5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti