Nur Mut

Suunnitellut: Jürgen Reiche

Tämän pienemmäksi ei pulma enää juuri pääse.
      Siebenstein-Spielen suunnittelija Jürgen Reichen Nut Mut on pieni kooltaan ja idealtaan, mutta ei vaikeustasoltaan. Nur Mut antaa kunnon haasteen.

Nur Mut koostuu kuudesta osasta, jotka ovat alkutilanteessa kuvan osoittamassa muodossa. Kaksi palasta on puisia ja niissä lukee saksaksi Nur Mut (suomeksi "ole rohkea"), neljä palasta puolestaan on läpinäkyviä ja sijoittuvat puupalasten molemmille puolille.
      Toinen puupalasista on umpinainen, toisessa yhdellä sivulla pieni aukko. Läpinäkyvistä kahdessa on samanlainen aukko kuin toisessa puupalasista, kun taas kaksi läpinäkyvää ovat umpinaisia.
      Purkaminen ei Nur Mutissa ole ongelma: se lähtee avautumaan sen kuin vain vähän osasia liikuttelee ja ennen kuin ehtii huomaamaankaan, se on levällään pöydällä ilman, että ratkaisijalla on hajuakaan, mikä putosi mistäkin. Tehtävä on se pulmapeleissä harvinaisempi: kokoa.

Minulle Nur Mutin kanssa kävi juuri niin kuin kuvailin: työntelin osia sinne tänne, kunnes se yhtäkkiä oli hujan hajan edessä pöydällä. En katsonut yhtään. Sen jälkeen olin työ selvitellä, miten niiden kuului olla, jotta pulman sai muistuttamaan sitä, millaisena se oli minulle tullut.
      Jälkikäteen ajateltuna olen erittäin tyytyväinen, että näin kävi. Nur Mut on ehdottomasti parhaimmillaan, jos ei purkaessaan ole kiinnittänyt lainkaan huomiota mikä palanen on minkäkin vieressä. Näin kokoamisesta saa enemmän irti - paitsi että se on haasteellisempi, se myös pakottaa käyttämään päättelykykyä enemmän kuin jos muistaisi paikkoja entuudestaan.

Nur Mut oli työn alla useamman viikon. Ratkaisin välillä muita pulmia ja kokeilin aina silloin tällöin pistää Nur Mutia yhteen, mutta tuloksetta.
      Otin sitten Nur Mutin aamupalapöytään, jossa kaikki suuret saavutukset on tehty (IQ9!) ja kun siinä joka tapauksessa aamuteetäni join, ratkoin samalla tätä. Kokeilin eri kombinaatioita, suljin järkeilemällä osan pois, kunnes löysin yhdistelmän, jolla Nur Mut yllättäen sulkeutui. Naama oli epäilemättä keksillä, sillä olin ratkaisun hetkellä kiljaista, että nyt se menee!

Nur Mut on upea pulma. Yksiselitteisesti. Se on hämmästyttävän simppeli monien muiden hienojen pulmien (Rectangular Jam, Cast Rattle, Cast Loop) tapaan, mutta silti valtavan tyydyttävä. Siinä on hyvin paljon samaa kuin Cast Rattlessa (arvio tulee aikanaan), molemmissa kun on mukana vain hyvin perusosaset ilman mitään salaisia kommervenkkejä. Ovatpahan vain sen verran kieroja muodoltaan, että niiden erottaminen tai yhdistäminen tuntuu mahdottomalta.
      Yllättävää kyllä, Nur Mut on tällä hetkellä yksi suosikeistani. Se nyt vaan on jotenkin kierolla tavalla hauska ja omituinen pieni pulma.
      Nur Mutin löytää Pulmapuodista, jonne kiitokset saamastani arvostelukappaleesta.

VAIKEUSTASO: 4/5 (katsomatta purkaessa)
VIEHÄTYSARVO: 5/5

Bottom-line

Nur Mut is a small puzzle but not small as a puzzle or considering the entertainment it offers.
      There's six parts in the puzzle. The problem isn't on removing them from each other but putting them back together again. That's the way I recommend to disassemble it: don't pay attention when opening Nur Mut, you'll get much more from it when you'll have to figure out yourself how to return it to the starting position. That's the way I opened it - though not by choice. Luckily my hastiness was this time an advantage. I got to solve it all by myself.
      Nur Mut reminds me a lot of Cast Rattle in a way how there's only curiously tangled basic pieces without any secret mechanisms. The pieces are just the kind which shouldn't be possible to connect - but they are. Puzzling at it's finest and a good reminder why a good puzzle doesn't need to be big and loud. That sometimes only an idea is enough.
      Based on a review copy supplied by Sloyd.
      Difficulty 4/5, Charm value 5/5.

Who's The Boss?

Suunnitellut: Jürgen Reiche

Lisää liu'utuspulmia Siebenstein-Spieleltä, tällä kertaa jokin aika sitten käsiteltyä Digitsiä suoraviivaisempi Who's The Boss?

Mieskö päättää?

Jürgen Reichen suunnittelema Who's The Boss on hyvin perinteinen tämän tyylin puzzle ilman sen suurempia kikkailuja. Pitkälti sellainen, jollaisena liu'utuspulmat ovat tulleet tutuiksi lapsuudesta matkamuistomyymälöistä ym. poimittuina. On kuva, joka on hajotettu useampaan palaseen - tehtävänä on kasata kuva palasia kehyksessä liu'uttamalla.
      Omana lisämausteena Siebenstein-Spielen pulmassa on, että ensinnäkin kuvia on kaksi: sekä uroksen että naaraan merkit, joita voi sitten vaihdella kehykseen edestakaisin.
      Toiseksi, puolet kuudesta palasesta on vertikaalisia, puolet horisontaalisia. Tämä luonnollisesti mutkistaa ratkaisuprosessia hiukan, kun paikalleensiirtämisen lisäksi joutuu miettimään, miten ahtaassa tilassa olevat erisuuntaiset palaset väistävät toisensa.

Tämä ei kuitenkaan tee pulmasta lähestulkoonkaan ylipääsemätöntä, kunhan kerran ymmärtää tekniikan, jolla palaset saa siirtymään toistensa lomitse. Pulma on sikälikin perinteinen liu'utuspulma, että se ratkeaa sen suurempia suunnittelematta: ratkaisu tulee vastaan puoliksi itsestään, kunhan jaksaa yrittää.
      Loppujen lopuksi Who's The Boss osoittautuu hyvin helpoksi välipalapulmaksi, jossa parasta on siebenstein-spielemäisen hieno ja viimeistelty ulkoasu.

Vaiko nainen? Sinä päätät.

Näkisinkin, että Who's The Boss on ehdottomasti parhaimmillaan paitsi vähemmän ratkoneiden pulmailijoiden käsissä, myös lahjana ja teema huomioiden erityisesti tuparilahjana. Siellä voi sitten uudessa kodissaan pariskunta toistensa kiusaksi vaihtaa oman sukupuolensa symbolin näkyviin ja antaa kehyksen kuvan päättää vaikkapa tiskivuorosta.
      Who's The Boss Pulmapuodissa, jonne kiitos arvostelukappaleesta.

VAIKEUSTASO: 2/5
VIEHÄTYSARVO: 2/5

Bottom-line

Jürgen Reiche's Who's The Boss is a sliding-puzzle as I remember them from my childhood, bought from some souvenir store.
      There's a picture (or in this case two of them, a male and a female symbol) to reassemble and this is done sliding pieces to their correct places. The only novelty is that some of the pieces are horizontally some vertically oriented but this doesn't add much to the puzzle. The difficulty is very easy once you learn the trick how to move the parts past each other.
      At it's best Who's The Boss is in the hands of the beginner puzzler, for more experienced one it is over too soon without giving anything new. It's a decent puzzle, for sure, but when compared the likes of the Digits, it lacks originality.
      Nevertheless, it got those Siebenstein-spiele production values, it's highly polished and nice looking which makes it ideal housewarming party gift.
      Based on a review copy supplied by Sloyd.
      Difficulty 2/5, Charm value 2/5.

Euro-Crisis

Suunnitellut: Jürgen Reiche

Euro-Crisis on tähänastisista arvostelemistani Siebenstein-Spielen pulmista kiistatta parhaan näköinen ja sellaisena hyvä esimerkki siitä, miten laadukkaita firman pulmat tuotannollisesti ovat. Euro-kriisissä on jotain hyvin yksinkertaisen kaunista tavassa, jolla euron kolikot ovat pinoutuneet pienellä vadilla toistensa lomaan.
      Tämän voi todistaa alla olevasta kuvasta. Kannattaa huomioida, että kuvasta on nähtävissä myös pulman ratkaisu, joten sitä ei kannata katsoa liian tarkasti. Vilkaista kyllä voi, niin nopeasti ratkaisua ei hahmota.

Tehtävänä Euro-Crisis -pulmassa on saada monen muotoiset kolikonkappaleet sopimaan takaisin lautaselle. Luonteeltaan se on siis pakkauspulma mm. Quattro Formaggin ja Triangle Boxin tapaan. Tämän lisäksi Euro-Crisis on kuitenkin myös palapeli: kun pakkauspulmissa kappaleiden väliin jää usein paljonkin ilmaa, Euro-kriisissä näin ei ole, vaan kolikot ovat tiiviisti kylki kyljessä, mikä tarkoittaa että muotonsa perusteella kullekin kolikolle löytyy palapelimäisesti vain yksi tietty paikka.

      Tavallisesta palapelistä se poikkeaa kuitenkin sillä, etteivät kolikoissa olevat kuviot sovi yhteen, jolloin oikean paikan on löydyttävä muilla perusteilla.

Euro-Crisis otti oman aikansa, mutta kuten niin usein aikaisemminkin, kun ottaa ajatuksen mukaan ratkaisuun, homma edistyy. Loppujen lopuksi Euro-Crisis ei ollut niin vaikea - tai itseasiassa mahdoton - kuin se aluksi tuntui ja ratkesi yhdessä pidemmässä ratkaisusessiossa. Pulma vaatii kyllä peruspalapeliä enemmän keskittymistä ja suunnittelua, kokeilemalla ei todennäköisesti pitkälle pääse.
      Ratkaisuun meni minulta lopulta noin parikymmentä minuuttia. Aivan loppuvaiheilla tein virheen, jonka vuoksi luulin joutuvani takaisin alkuun, mutta kun vaihdoin parin palasen paikkaa, kaikki loksahti kohdalleen. Parasta kaikissa pakkauspulmissa on se lyhyt hetki, kun tajuaa että viimeinenkin palanen sopii. Niin myös tässä. Korvaamatonta.

Vaikeustasoltaan Euro-Crisis on skaalan puolivälin paikkeilla. Varsinkin pakkauspulmiin verrattuna Euro-Crisis auttaa ratkaisemisessa, kun osa paloista ei selvästikään sovi yhteen toisten kanssa toisin kuin pakkauspulmissa, joissa mikä tahansa kappale voi olla missä tahansa. Euro-Crisista ratkaistessa saa pieniä palkintoja ja edistymisen tunnetta aina, kun löytää oikean vastakappaleen kullekin kolikolle. Siksi sitä ei ratkaise missään vaiheessa tyhjiössä tietämättä edistyykö vai pyöriikö vain paikallaan.

Voin hyvin suositella Euro-kriisiä kokemattomammillekin ratkaisijoille ja hyvän lahjaidean siitä tekee viimeistään sen huoliteltu ulkoasu, joka on vielä huomiota herättävämmän kauniimpi kuin Digitsissä.
      Euro-Crisis löytyy Pulmapuodista, jonne kuuluu jälleen myös kiitos arvostelukappaleesta.

VAIKEUSTASO: 3/5
VIEHÄTYSARVO: 5/5

Bottom-line

Put together a packing puzzle and a jigsaw puzzle and you'll end up with Euro-Crisis, another design by Siebenstein-spiele's Jürgen Reiche.
      Euro-Crisis is an interesting puzzle in how it manages to put together these two mechanics and come out as a winner. At first it looks to be very difficult but thanks to the jigsaw part of the puzzle, it comes exceedingly logical the more you play with it.
      Euro-Crisis requires far more concentration and planning than basic jigsaw before the coin pieces are arranged on the tray. The shapes of the coins or coin parts are very close to each other and just by trying them around you probably won't be able to solve the puzzle.
      Euro-Crisis has also got the top notch production values of Siebenstein-spiele and I'd say it's one of the very best looking puzzles from them - at least among those I've seen. It's suitable for experienced puzzler as well as novice ones since even beginners are able to solve it in time. This makes it an ideal gift.
      Based on a review copy supplied by Sloyd.
      Difficulty 3/5, Charm value 5/5.

Digits

Suunnitellut: Jürgen Reiche

Siebenstein-Spielellä on kovaa kyytiä kasvava joukko hyvin suunniteltuja ja erittäin laadukkaasti toteutettuja puisia pulmia. Näistä ensimmäisenä tässä blogissa esillä oli Safe.
      Digits jatkaa samalla linjalla.

Tästä olisi päästävä...

Digits koostuu kahdeksasta liikuteltavasta levystä, joista kussakin on joku digitaalisen numeron osa tai muoto. Pulman pohjassa on muotojen toinen puolisko, minkä seurauksena nämä kaksi yhdistämällä syntyy vähän kaikenlaisia numeroita.

...mm. näitä liikuttelemalla...

Pulma lähtee tilanteesta, jossa numerot ovat käänteisessä järjestyksessä yhdeksästä yhteen. Tarkoitus on pistää ne numerojärjestykseen.
      Tämä tapahtuu siirtämällä levyjä alustalla aukosta aukkoon perinteisen liu'utuspulman tyyliin. Suurin ero on siinä, ettei ihan alusta lähtien ole selvää, mikä palanen kuuluu mihinkin, sillä useimmasta muodosta pystyy tekemään monta eri numeroa riippuen mihin ne sijoittaa.

Liu'utuspulmia on lapsesta lähtien tullut tehtyä sen verran paljon, että uskallan sanoa olevani niissä jo kohtuullisen hyvä. Siksipä Digits'kään ei ollut mikään ylitsepääsemätön pulma, mitä nyt joutui keskittymään tavallista enemmän selvitellessään kullekin palaselle kuuluvaa paikkaa.
      Liu'utuspulmat noudattavat kuitenkin aina tiettyä logiikkaa ja sen logiikan omaksumalla ratkaiseminen on loppujen lopuksi aika yksinkertaista, etenkin kun tietää mitä on viemässä ja minne.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Digits olisi jotenkin huono pulma. Se ei ole. Se on itseasiassa digitaalisten numeroidensa ansiosta uniikimpi kuin monet muut liu'utuspulmat ja tämän hahmotuspuolensa ansiosta myös mielenkiintoisempi.

....tähän. Ja sitten takaisin.

Vaikka ratkaisinkin Digitsin suhteellisen nopeasti otettuani sen kunnolla työn alle tyhjäpäisen pyörittelyn sijaan, se tarjosi kuitenkin mukavasti haastetta, jota "kasaa kuva" -teemasta poikkeava idea piristi huomattavasti. Digits on myös Siebenstein-Spielen pulmien tapaan erittäin hyvän näköinen ja tukevaa tekoa. Kunniamaininta lisäksi pulman purettavuudesta, minkä ansiosta sen saa alkutilanteeseen tarvitsematta ratkaista sitä heti toiseen suuntaan.
      Liu'utuspulmat sopivat hyvin myös kokemattomammille ratkaisijoille, niissä kun lähes väistämättä päätyy oikeaan ratkaisuun, kunhan jaksaa kokeilla.
      Digitsin löytää Pulmapuodista, jonne Tomas Lindénille myös kiitos saamastani arvostelukappaleesta.

VAIKEUSTASO: 3/5
VIEHÄTYSARVO: 4/5

Bottom-line

While being a sliding-puzzle, Jürgen Reiche's Digits manages to bring something fresh to the genre by forcing the solver to first find out which piece is supposed to go where instead the picture being clear right from the start - as it is with more basic sliding-puzzles. It may not be the first time this technique is being used but it still makes sliding pieces around a board a bit more interesting and especially more challenging.
      With Digits you are sliding around pieces with couple of lines which together with the lines printed on the board from digital numbers. The mission is to rearrange the numbers 1-9 from descending to ascending.
      Even with this technique, Digits is till a sliding-puzzle and when you've done enough of these, you've learned the basic method of getting the pieces where you want to. And this sliding, to me, is just mechanical solving without any real thought process behind it. So I whole-heartedly welcomed this find-the-right-pieces-first aspect of the puzzle.
      Digits is a bit on the light and easy side, more of a snack than a real puzzle, it is still very enjoyable. It's also suitable for beginnners.
      Based on a review copy supplied by Sloyd.
      Difficulty 3/5, Charm value 4/5.

Safe

Suunnitellut: Jürgen Reiche

Yksi FPP:ssä ratkaisemani pulma oli Siebenstein-Spielen pulma Safe.
      Safe on komeannäköinen puinen ongelma, joka muistuttaa - epäilemättä tarkoituksellisesti - tavalla tai toisella jotain, minkä voisi kuvitella näkevänsä Indiana Jones -leffassa. Toisaalta siinä on myös jotain hyvin kellomaista, johtuen pulman näkyvissä olevista mekaanimaisista sisuskaluista.

Kolikko näkyy kuvassa E-kirjaimen oikealla puolella.

Pulman keskellä, pienen pyöreän ikkunan keskellä on euron kolikko, joka on tarkoitus kuljettaa toisella puolella olevaan aukkoon, josta kolikko pääsee valahtamaan pois. Kuljettaminen tapahtuu liikuttamalla pulman reunoissa olevia ulokkeita, jotka kontrolloivat sisällä olevia labyrinttejä.
      Labyrinttejä on kaksi kahdessa eri tasossa: ylimmäisenä on läpinäkyvä ja heti sen alla toinen puinen, jonka keskellä myös kolikko makaa.
      Kuten kuvasta näkyy, pulman päällä on myös kaksi metallista tappia. Nämä tapit liikkuvat lyhyellä akselilla poikittaissuunnassa edellyttäen, että labyrintit on asemoitu oikein. Tarkoitus on toisin sanoen kuljettaa tappeja molempia labyrinttejä pitkin siten, että puinen kerros pääsee liikkumaan myötäpäivään. Ja kun puinen kerros liikkuu, liikkuu myös kolikko.

Sain Safen käteeni, kun joku sitä oli jo pyöritellyt, missä vaiheessa kolikko oli edennyt noin neljäsosan matkasta. Sen jälkeen puuhailin sen kanssa reilun vartin, minkä jälkeen kolikko oli jo kädessäni. Pistin kolikon takaisin säilöön ja lähdin kuljettamaan sitä takaisin, mutta pääsin etenemään vain siihen kohtaan, mistä olin aloittanutkin.
      En tiedä onko kyseinen kohta erityisen vaikea, mutta ainakaan muilta osin Safe ei ole mikään valtavan suuri haaste. Se muistuttaa jostain syystä hyvin paljon Oskar van Deventerin Medallionia, vaikka niillä ei ole oikein muuta yhteistä kuin ulkonäkö sekä labyrinttimäisyys.
      Vaikka pidinkin Safesta kohtuullisen paljon - ja se on todella hyvännäköinen pulma -, sen ongelma on kerrokset, jotka hankaloittavat ehkä jopa liiankin kanssa labyrinttien näkemistä: läpinäkyvä kerros on sen verran läpinäkyvä, ettei ainakaan näillä silmillä ollut kovin helppo hahmottaa, miten se asemoituu suhteessa sen alla olevaan puiseen kerrokseen. Sitten kun silmin tielle tulevat vielä kolikko sekä tapit paikallaan pitävä pulman kehys, hahmottaminen käy jo työlääksi. Mutta se saattaa johtua vain minusta.

Toisaalta taas pidin suuresti ajatuksesta kuljettaa kolikko labyrintin läpi, mikä tekee siitä heti jotenkin tavoitteellisempaa kuin jos kyseessä olisi esimerkiksi vain kuulien tapaiset irtoavat osat. Kolikko on selvempi palkinto ja toimii hyvänä motivaattorina.
      Minun makuuni kuitenkin Safe oli kerroksellisuudessaan ehkä hieman liian monimutkainen tai - paremman sanan puutteessa - sekava, Medallioniin tai vaikkapa Cast Labyyn (jonka arvostelu myöhemmin) verrattuna.
      Safen löytää Pulmapuodista.

VAIKEUSTASO: 3/5
VIEHÄTYSARVO: 3/5