IQ9

Suunnitellut: Jean Claude Constantin

Viimeinkin!
      Kuten luultavasti jo Quattro Formaggin arvostelusta tuli selväksi, pidän valtavasti pakkauspulmista. Niissä on jotain sellaista, mikä saa minut käyttämään tolkuttomasti aikaa palasten sovitteluun laatikkoon tai omituisen muotoiselle alustalle. Käytän niihin luultavasti enemmän aikaa kuin mihinkään muuhun pulmatyyppiin. Huolimatta - tai johtuen juuri - siitä, että olen pakkauspulmissa toivottoman huono, minkä sekä juustopulma että viimeistään nyt IQ9 ovat osoittaneet.
      IQ9:n ratkaiseminen kesti kuusi kuukautta.
      Olkaa hyvät, nyt voitte nauraa.

Ostin IQ9:n vuoden 2013 FPP:stä Tomas Lindéniltä, joka varoitteli, että pulma on muuten sitten aavistuksen verran vaikea. Hyvä on, on vaikeita pulmia tehty ennenkin. "Vaikea" on suhteellinen käsite, Quattro Formaggi oli vaikea ja siihen meni toista viikkoa (joo, joo) - jos IQ9 kestää saman verran, kai sitä voi sitten vaikeaksi kutsua.
      Syystä tai toisesta en ottanut varoitusta kuitenkaan ihan tosissaan, vaan ratkaisin useimmat muut ostamani pulmat ensin, mm. erittäin vaikeaksi mainitun Aluminium Cylinderin, joka ei minusta nyt niin vaikea ollut. Ja jos se ei ollut vaikea, noinkohan olisi IQ9:kään?

Eikä sen kaiken järjen mukaan pitäisi ollakaan. IQ9:ssä on nimensä mukaisesti yhdeksän palasta: yksi kuutio, yksi suorakulmio, kolme neliötä ja neljä pienempää osaa. Sekä syvä laatikko, johon palaset on saatava mahtumaan siten, ettei mitään tule reunojen yli. Aivan kuten Triangle Box, jonka senkin sai ratkaistua, kun vain maltillisesti mietti asiaa.
      Kun pulmaa ratkaisee, huomaa ensiyrittämällä jotain, mikä tekee tilanteesta heti monimutkaisemman: palat eivät sovi laatikkoon! Enkä tarkoita sitä ratkaisullisessa mielessä vaan siten, että laatikon ja kappaleiden mitat ovat sellaiset, ettei kaksi palasta sovi olemaan poikittain vieri vieressä, kuten allaolevasta kuvasta näkyy.

Todellinen ongelma on tämä.

Jos taas kuvassa olevan ruskean tapin kääntää pitkittäin, jää sen ja vieressä olevan kuution viereen tyhjää tilaa - mutta ei kuitenkaan niin paljoa, että siihen sopisi mikään palanen. Palaset ovat kaikki samanlevyisiä, vain pari on pituudeltaan lyhyempiä, minkä huomaa kolmannesta kuvasta.
      Tämä sotki suunnitelmani täysin. Olin ollut aivan varma, että kyse olisi vain oikean kombinaation löytämisestä, mutta se ei ollutkaan ihan niin yksinkertaista. Ja kun kesäkuusta alkaen pulmaa ratkaisin, päädyin aina tilanteeseen, jossa vähintään yksi palanen tuli yli reunan joko sivuttais- tai korkeussuunnassa.
      Marraskuun alussa otin IQ9:n aamupalapöytään, jossa joka aamu sovittelin palasia hetken ajan laatikkoon edistymättä lainkaan. Minulla oli paljon lupaavia asentoja, luulin toistuvasti keksineeni jotain, mitä en ollut kokeillut aikaisemmin, mutta lopputulos oli täsmälleen sama: yksi jäi yli.
      Gabriel Fernandesin (joka ei muuten ole tätä ratkaissut vieläkään) sivuilta löysin yhden vinkin, jonka tämä oli niin ikään saanut Lindéniltä ja jonka olin päätellyt siihen mennessä jo itsekin. Ei auttanut. Sain Lindéniltä toisen kun melkein kerjäämällä kerjäsin. Tämä vinkki auttoi enemmän kuin ensimmäinen, kun Lindén totesi minun olevan idioottivarmassa teoriassani täysin väärässä.

Yksi kaunis päivä olin aloittelemassa pölyjenpyyhintää keittiössä, kun laatikko osui silmiin aamupalapaikalta. Istuin alas, laitoin palaset laatikkoon eikä yhtään jäänyt yli. Tuosta vaan. Siinä oli alitajunta tehnyt töitä.
      Kuten muutaman kerran aikaisemminkin, tunne hetkellä jolloin olin asettamassa viimeistä palasta ja tajusin, että sehän sopii, oli uskomaton. Vaimo hymyili vähän pilkallisen oloisesti kun kerroin, mitä valtavaa ja ihmiselämän mittakaavassa huomattavaa olin saanut päivän aikana tehtyä. Rouvan mielestä pölyjenpyyhintä oli suurempi saavutus. Naiset!

Kaikki epäillyt kuvassa. Palaset ovat keskenään samansuuruisia,
lukuunottamatta kahta alinta pituudeltaan lyhyempää suorakulmiota. 

Jean Claude Constantinin IQ9 yksiselitteisesti paras kohtaamani pakkauspulma tähän mennessä. Osin se voi johtua siitä, miten kauan siihen meni ja siitä tyydytyksestä, jonka sain ratkaisun löydyttyä - mutta on ratkaisu myös hyvin tyylikäs minun hitaudestani riippumatta.
      Osa pulman vaikeudesta tulee siitä, että palaset voivat olla loppujen lopuksi aivan missä asennossa tahansa, toisin kuin esimerkiksi Nifty-Fiftyssä, jossa kehysten muodosta voi ainakin yrittää hakea vähän apua. IQ9:ssä on vain laatikko ja loputtomalta tuntuva määrä vaihtoehtoja.

Hieman hämmästyttävää on, että lukuisista pulmabloggareista vain Gabriel Fernandes on tämän arvostellut - ratkaisematta tosin -, vaikka pulma on ollut olemassa kai jo hyvän aikaa. Ehkä siksi juuri tähän kannattaa tutustua, jottei loistavasta pulmasta tule mitään unohdettua helmeä.
      Seuraavaksi täytyy etsiä uusi pakkauspulma, esimerkiksi Constantinin IQ17, joka kuulostaa palasten määrän puolesta pelottavalta.
      IQ9:n löytää Pulmapuodista. Suuret suosittelut.

VAIKEUSTASO: 5/5
VIEHÄTYSARVO: 5/5

Bottom-line

This kept me puzzled the longest time, about six months, to be exact. And what a ride it was.
      Jean Claude Constantin's IQ9 is without a doubt one of the best puzzles I've solved so far. It's simple by appearance but when you dive into it, you'll soon notice that the nine pieces don't fit in the box side by side, they are too wide together and this forces you to really think outside of the box.
      Just like happened with Constantin's Quattro Formaggi, I tried every orientation many times until one day (after my subconcious had done it's work, I suppose) I just put them in the box finding out I'd solved it. The satisfaction was immense - which is exactly what I, and probably every puzzler out there is looking for.
      I'm not the only who considers this hugely difficult, since even a fellow-blogger Gabriel Fernanders hasn't solved this either and he's far more experiences puzzler than I am. But maybe the experience doesn't matter that much with the packing puzzles since there's no secret mechanisms, you'll just have to find the right combination by trying all the wrong ones. And maybe stop to think for a while now and then. Highly recommended.
      Get your own copy of this terrific packing puzzle from Sloyd.
      Difficulty 5/5, Charm value 5/5.

Euro-Crisis

Suunnitellut: Jürgen Reiche

Euro-Crisis on tähänastisista arvostelemistani Siebenstein-Spielen pulmista kiistatta parhaan näköinen ja sellaisena hyvä esimerkki siitä, miten laadukkaita firman pulmat tuotannollisesti ovat. Euro-kriisissä on jotain hyvin yksinkertaisen kaunista tavassa, jolla euron kolikot ovat pinoutuneet pienellä vadilla toistensa lomaan.
      Tämän voi todistaa alla olevasta kuvasta. Kannattaa huomioida, että kuvasta on nähtävissä myös pulman ratkaisu, joten sitä ei kannata katsoa liian tarkasti. Vilkaista kyllä voi, niin nopeasti ratkaisua ei hahmota.

Tehtävänä Euro-Crisis -pulmassa on saada monen muotoiset kolikonkappaleet sopimaan takaisin lautaselle. Luonteeltaan se on siis pakkauspulma mm. Quattro Formaggin ja Triangle Boxin tapaan. Tämän lisäksi Euro-Crisis on kuitenkin myös palapeli: kun pakkauspulmissa kappaleiden väliin jää usein paljonkin ilmaa, Euro-kriisissä näin ei ole, vaan kolikot ovat tiiviisti kylki kyljessä, mikä tarkoittaa että muotonsa perusteella kullekin kolikolle löytyy palapelimäisesti vain yksi tietty paikka.

      Tavallisesta palapelistä se poikkeaa kuitenkin sillä, etteivät kolikoissa olevat kuviot sovi yhteen, jolloin oikean paikan on löydyttävä muilla perusteilla.

Euro-Crisis otti oman aikansa, mutta kuten niin usein aikaisemminkin, kun ottaa ajatuksen mukaan ratkaisuun, homma edistyy. Loppujen lopuksi Euro-Crisis ei ollut niin vaikea - tai itseasiassa mahdoton - kuin se aluksi tuntui ja ratkesi yhdessä pidemmässä ratkaisusessiossa. Pulma vaatii kyllä peruspalapeliä enemmän keskittymistä ja suunnittelua, kokeilemalla ei todennäköisesti pitkälle pääse.
      Ratkaisuun meni minulta lopulta noin parikymmentä minuuttia. Aivan loppuvaiheilla tein virheen, jonka vuoksi luulin joutuvani takaisin alkuun, mutta kun vaihdoin parin palasen paikkaa, kaikki loksahti kohdalleen. Parasta kaikissa pakkauspulmissa on se lyhyt hetki, kun tajuaa että viimeinenkin palanen sopii. Niin myös tässä. Korvaamatonta.

Vaikeustasoltaan Euro-Crisis on skaalan puolivälin paikkeilla. Varsinkin pakkauspulmiin verrattuna Euro-Crisis auttaa ratkaisemisessa, kun osa paloista ei selvästikään sovi yhteen toisten kanssa toisin kuin pakkauspulmissa, joissa mikä tahansa kappale voi olla missä tahansa. Euro-Crisista ratkaistessa saa pieniä palkintoja ja edistymisen tunnetta aina, kun löytää oikean vastakappaleen kullekin kolikolle. Siksi sitä ei ratkaise missään vaiheessa tyhjiössä tietämättä edistyykö vai pyöriikö vain paikallaan.

Voin hyvin suositella Euro-kriisiä kokemattomammillekin ratkaisijoille ja hyvän lahjaidean siitä tekee viimeistään sen huoliteltu ulkoasu, joka on vielä huomiota herättävämmän kauniimpi kuin Digitsissä.
      Euro-Crisis löytyy Pulmapuodista, jonne kuuluu jälleen myös kiitos arvostelukappaleesta.

VAIKEUSTASO: 3/5
VIEHÄTYSARVO: 5/5

Bottom-line

Put together a packing puzzle and a jigsaw puzzle and you'll end up with Euro-Crisis, another design by Siebenstein-spiele's Jürgen Reiche.
      Euro-Crisis is an interesting puzzle in how it manages to put together these two mechanics and come out as a winner. At first it looks to be very difficult but thanks to the jigsaw part of the puzzle, it comes exceedingly logical the more you play with it.
      Euro-Crisis requires far more concentration and planning than basic jigsaw before the coin pieces are arranged on the tray. The shapes of the coins or coin parts are very close to each other and just by trying them around you probably won't be able to solve the puzzle.
      Euro-Crisis has also got the top notch production values of Siebenstein-spiele and I'd say it's one of the very best looking puzzles from them - at least among those I've seen. It's suitable for experienced puzzler as well as novice ones since even beginners are able to solve it in time. This makes it an ideal gift.
      Based on a review copy supplied by Sloyd.
      Difficulty 3/5, Charm value 5/5.

Nifty-Fifty

Suunnitellut: Jean Claude Constantin

Jean Claude Constantinin Nifty-Fifty on hyvää jatkoa Quattro Formaggille, jota pidän tähän mennessä vastaantulleista pakkauspulmista parhaana.
      Juustopalasten sijaan ollaan kaupallisemmissa tunnelmissa. Nifty-Fiftyn tausta on pörssitaulu ja sijoitettavat kappaleet pörssikäyriä.

Useimmiten pulmat ovat persoonattomia "irrota tämä osa tuosta osasta" -häkkyröitä, missä siinäkään ei ole mitään pahaa, nautin niistä kovasti. Mutta kun eteen tulee Quattro Formaggin tai Nifty-Fiftyn tapainen ongelma, huomaan että teemalla todella on väliä. Vaikka pulmalaatikot ovat viehättäviä sinällään, niin A Chance Meetingin ja Walk of a Ladybugin lailla teema tekee niistä vielä hieman innostavampia.
      Nifty-Fiftyn teema on vielä vähän Quattro Formaggiakin tiiviimpi, pulma kun muistuttaa ulkonäöltään juuri pörssimaailmasta ja kurssivaihteluista. Quattro Formaggin teema välittyy kyllä, mutta se olisi vielä tehokkaampi, jos alusta muistuttaisi selvemmin tahkoa tai juustotarjotinta.

Nifty-Fiftyssä on neljä eri väristä pörssikäyrää. Käyrät ovat paitsi eri muotoisia, myös eri mittaisia. Itse pörssitaulu, johon käyrät on saatava sovitetuksi, on monenkulmikas ja kiitettävän ahdas, mikä antaa sen hienon ja aina yhtä tervetulleen ensivaikutelman mahdottomasta tehtävästä.
      Sitä se ei kuitenkaan ole, vaan syystä tai toisesta Nifty-Fifty osoittautui Quattro Formaggia huomattavasti helpommaksi. Tämä on omituista, koska Nifty Fiftyssä on tasan yksi ratkaisu, kun taas Quattro Formaggissa ratkaisuksi käy jompikumpi peilikuvan kahdesta vaihtoehdosta. Minkä lisäksi Nifty-Fiftyn palasten paikoille ja asennoille on enemmän eri mahdollisuuksia, minkä luulisi automaattisesti tarkoittavan monimutkaisempaa ongelmaa.
      Tälle on olemassa selityskin, mutta ei siitä sen enempää, koska tulisin samalla paljastaneeksi jotain ratkaisusta.

Nifty-Fiftyä ei kuitenkaan parane vähätellä, sillä on hyvä pulma. Olen huomannut itsestäni ratkaisijana sellaisen piirteen, että mitä pitempään ratkaisu minulta vie, sitä suurempi on ilo ja sitä paremmalta myös pulma tuntuu - vaikka tähän on myös poikkeuksensa. Tästä syystä joka tapauksessa Nifty-Fifty, jonka ratkaisin vajaassa puolessa tunnissa, ei jättänyt sellaista lähtemätöntä vaikutelmaa kuin Quattro Formaggi teki.
      Tällä logiikalla voisi ajatella, että Constantinin pakkauspulma IQ9, jota olen yrittänyt ratkaista jo pitkälti toista kuukautta, olisi mielestäni paras koskaan tehty ongelma. Aika näyttää, joskin näyttää myös aika pahalta. Vedonlyöntisuhde lienee ratkaisua vastaan lienee tällä hetkellä noin 50:1.
      Joka tapauksessa pakkauspulmien suurena ystävänä olin hyvin tyytyväinen Nifty-Fiftyyn ennen kaikkea sen hauskan teeman ansiosta, mutta myös mukavana välipalana. Eikä se välttämättä niin yksiselitteisen helppo ole, kaverini kun yritti sitä käydessään hyvän aikaa sommitella tuloksetta - myös Gabriel Fernandesin kaltaisella kokoneella ratkaisijalla ratkaisu otti aikansa.
      Nifty-Fifty Pulmapuodissa.

VAIKEUSTASO: 3/5
VIEHÄTYSARVO: 5/5

Bottom-line

Nifty-Fifty continues the line of Jean Claude Constantin's clever packing puzzles. This time were on the world of business. The puzzle comprises a tray which reminds of stock exchange table and four stock rates which are shaped as zigzags just like the real ones.
      The objective is naturally to fit the exchange rates to the table.
      At first Nifty-Fifty may look far more difficult than Quattro Formaggi is: it seems that there's no way to make the parts fit on the tray. But the way the parts are shaped gives a lot of information of the way how it is solved whereas Quattro Formaggi with it's geometrical shapes did not. In the end Nifty-Fifty was to me far easier than the cheese puzzle even though there's only one solution to it against the two mirroring in Quattro Formaggi.
      This doesn't mean Nifty-Fifty is in anyway a lesser puzzle. It's terrific looking and very thematic puzzle and I've heard some have experienced is more difficult than the cheese puzzle. It's again a very strong packing puzzle from Mr. Constantin.
      Difficulty 3/5, Charm value 5/5.

Quattro Formaggi

Suunnitellut: Jean Claude Constantin ja Stewart Coffin

Toinen pakkauspulmani ja olen jo valmis julistamaan tyylilajin suosikikseni. Triangle Box oli kulmiulotteinen pulma, jossa oli reilu puoli tusinaa palasta, jotka saattoi asettaa useampaan kerrokseen monessa eri asennossa. Mutta entäpä jos pakkauspulma olisi vielä yksinkertaisempi?
      Entä jos kerroksia ei olisi lainkaan ja palasiakin vain neljä?
      Hyvät juustonystävät: Quattro Formaggi.

Quattro Formaggi on Jean Claude Constantinin uusintaversio Stewart Coffinin muutamaa vuotta aiemmin suunnittelemasta Cruiser-pulmasta.
      Siinä missä Coffinin pulma koostui laudasta ja neljästä värittömästä puupalasta, on Constantinin käsittelyssä pulma saanut ulkoasukseen juuston sekä neljä paikalleen pistettävää tahkonkappaletta.
      Ja voi hyvänen aika, että se on vaikea!

Quattro Formaggista tekee uskomattoman yksistään se, miten se onnistuu olemaan käsittämättömän vaikea vain neljällä palasella. Eikä se johdu vain minusta, vaan vaikeuden ovat huomanneet monet muutkin.
      Toinen huomattava piirre pulmassa on se, ettei sen vaikeus johdu mistään kikasta: pulmassa ei ole trikkiä, kepposta tai mitään epämääräistä, vaan neljä palasta asettuvat laudalle makuulleen pakottamatta ja puristamatta. Jos ratkaisu on millin päässä, se ei ole oikea ratkaisu.
      Ratkaisin Quattro Formaggia viikon verran, ainakin, saattoi siihen kulua enemmänkin. Selvitin siinä välissä kymmenen muuta pulmaa, mutta Quattro jäi ratkaisematta - tosin samasta satsista ovat ratkaisematta edelleen vieläkin vaikeammiksi osoittautuneet Kaksoisneliö sekä Equa.
      Useista muista vaikeista pulmista poiketen Quattro Formaggi ei kuitenkaan turhauttanut missään vaiheessa siksi, että se on asetelmaltaan niin yksinkertainen ja sitä selvitellessään tietää, että ratkaisu ei koskaan ole kaukana. Se ei vaadi minkään kikan oivaltamista, ei sorminäppäryyttä tai tarkkuutta: on vain sovitettava neljä palasta laudalle.

Jossain vaiheessa vaimolta loppui kärsivällisyys ja hän katsoi ratkaisun ihan jo päästäkseen härnäämään "haluatko vinkin" ja "minä tiedän, miten se ratkaistaan" -kommenteilla. Siitä tuli näytönhalua lisää. Kokeilin joka ikisen vaihtoehdon, kunnes olin jo lähellä myöntää, että tämä pulma saattaa olla nyt se, jota en saa koskaan ratkaistua.
      Kunnes muutama ilta sitten ennen nukkumaanmenoa istuin sohvalla ja satuin kokeilemaan jotain. Jo ennen kuin kaikki palaset olivat kohdallaan näin, että nyt se ratkeaa! Mikä tunne!
      Vaikka Quattro Formaggi on vaikea, se on kuitenkin myös erittäin yksinkertainen. Se sopii rajallisuutensa ansiosta loistavasti niin aloittelijalle kuin kokeneemmallekin, koska se ei edellytä aiempaa kokemusta pulmanratkaisusta, vaan kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus löytää vastaus. Erinomainen lahjaidea myös. Quattro Formaggi on paras tähän mennessä ratkaisemistani pulmista.
      Quattro Formaggin arvostelu perustuu Pulmapuodilta saatuun arvostelukappaleeseen.

VAIKEUSTASO: 5/5
VIEHÄTYSARVO: 5/5

Triangle Box

Suunnitellut: Jean Claude Constantin

Tämä Jean Claude Constantinin suunnittelema Triangle Box edustaa jälleen uutta lajityyppiä, pakkauspulmaa. Kuka ikinä lajityypin on alunperin kehittänytkin, on epäilemättä ollut naimisissa matkustelevan naisen kanssa.
      Pakkauspulmia on saatavina vaikka minkälaisissa muodoissa, mutta perusidea on aina sama: järjestä palaset siten, että ne täyttävät annetun alueen täsmällisesti reunoja myöten ilman tyhjiä koloja. Kuin kaupan kassalla ikään.

Triangle Box on hieno näky. Laatikko itsessään on jämäkkää tekoa. Tumma puu on paksua ja miellyttävän näköistä ja pulman kaikki seitsemän palasta ovat kukin vähän eri sävyä, mikä luonnollisesti auttaa paljon, kun ratkoessa joutuu tämän tästä tarkastamaan, mihin yksi palikkaa päättyy ja mistä toinen alkaa.
      Seitsemään laatikkoon sovitettavaan palikkaan mahtuu monenlaista kulmaa: yksikerroksista ja kaksikerroksista, suoraa ja mutkikasta, sekä yksioikoista ja erittäin kieroa. Kolmiomuoto tosin rajaa mahdollisuuksia jonkin verran ja tekee mahdolliseksi päätellä palikoihin leikatuista kulmista, missä kyseinen palanen ei missään tapauksessa voi olla.
      Se tuleekin tarpeeseen, sillä voi aavistaa, etteivät pakkauspulmat ole pahimmassa tapauksessa mitään aivan helppoja. Eikä ole tämäkään.

Triangle Box oli ensimmäinen pakkauspulmani ja sen tarjoaman kokemuksen perusteella olen myyty. Olisinpa jopa valmis sanomaan, että se oli kiehtovin kaikista Pulmapuodin minulle lähettämistä arvostelukappaleista. Luultavasti siinä on jotain hyvin samaa, mikä Tetriksessä ihmisiin vetoaa, kun saa sovitella palasia toisiinsa ja etsiä optimiratkaisua, jolla kaikki loksahtaa paikalleen siistiksi ja saumattomaksi kokonaisuudeksi.
      Painin Triangle Boxin kanssa kolme tai neljänä eri päivänä. Kaadoin palaset pöydälle ja sekoitin niitä vähän (kuten kannattaa tehdä, jottei ratkaisusta tule liian helppoa), minkä jälkeen ne olivat ohimennen vastassa aina aamupalalla ja iltaruoalla, joiden aikana ja jälkeen sovittelin palasia laatikkoon. Sitten eräs ilta ennen nukkumaanmenoa keskityin ongelmaan oikein kunnolla ja selvitin kokeilemalla ja paloja tutkimalla, miten kunkin palan suurin piirtein on asemoiduttava.
      Tyydytys on valtava, kun huomaa toiseksi viimeistä palasta asettaessa, että jäljelle jäävä kohta on juuri viimeisen palasen muotoinen! Se on juuri se tunne, jota pulmilta kaipaakin.

Pulmaan on ainakin kaksi ratkaisua, mutta siä en osaa sanoa onko niitä enemmänkin. Sanoisin, että ei, sen verran rajatusti mahdollisuuksia palasten muodosta ja laatikon koosta johtuen on. Sen puolesta puhuu myös päätymäni ratkaisu, se kun oli täsmälleen samanlainen kuin Pulmapuodin sivuilla näkyvässä kuvassa. Mutta minä en olekaan matemaatikko.
      Kai tällainen pulma vaatii jo vähän kieroa luonnetta tai ainakin pitkää pinnaa, jotta jaksaa istua tuijottamassa tuntikaupalla tyhjää tai puolityhjää laatikkoa. Tai, kuten aina, puolitäyttä.
      Pulmapuoti ja Triangle Box.

VAIKEUSTASO: 3/5
VIEHÄTYSARVO: 5/5