sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Japanilainen pulmalaatikko

Tässäpä sitten kaikkien pulmalaatikoiden kantaisä: japanilainen pulmalaatikko.


Tämän tyylistä japanilaista pulmalaatikkoa kutsutaan Himitsu-Bakoksi (mikä tarkoittaa "henkilökohtaista salaista laatikkoa"), joiden valmistaminen aloitettiin Japanin Hakonessa 1870-luvulla. Niiden alkuperäisen käyttötarkoituksen sanotaan olleen salaisten asiakirjojen ja kallisarvoisten esineiden säilyttäminen, mutta henkilökohtaisesti en siihen usko, sillä tämä ei miekan iskua kestä eikä näin ollen ole turvapaikkana mitenkään kummoinen.
      Kuten kuvastakin näkyy, nämä laatikot erottaa niiden silmiinpistävästä ulkonäöstä. Tätä kuviointia kutsutaan yosegiksi, joka jo sinällään on japanilaisen käsityön taidonnäyte. Yosegi on useasta eri puulajista tehty mosaiikki, jota on tehty Japanissa Edo-kaudelta (1603-1868) lähtien. Yosegia varten leikataan useita eri puulajeja, joista kustakin tehdään tilanteeseen sopivia suikaleita, jotka sitten liimataan yhteen muodostamaan halutunlaisia geometrisiä kuvioita.
      Himitsu-Bakot ovatkin ennen kaikkea taideteoksia, todella kauniita ja näyttäviä esineitä, jotka osoittavat mihin hyvä käsityöläinen pystyy. Paitsi, että jo Yosegi-kuviointi on ihailun arvoista, niin on myös mekaniikka, joka laatikoiden sisältä löytyy. Laatikoiden mekaniikkaa ei ole muuten koskaan kirjattu mihinkään ylös, vaan se on siirtynyt perimätietona mestarilta kisällille jo ainakin kolmen sukupolven ajan.

Himitsu-Bakot ovat kaikki enemmän tai vähemmän saman näköisiä: osa ruskehtavia ja osa punaisia, joissain on jokin kuva. Pulmalaatikoiden keskeinen ero onkin siinä, montako siirtoa niiden avaamiseen tarvitaan: siirtojen määrä vaihtelee kahden ja jopa 1500:n välillä, mutta keskimääräisesti niitä on markkinoilta löytyvissä laatikoissa noin 7-33, enimmillään olen nähnyt netissä hiukan päälle seitsemänkymmenen siirron laatikoita. Lisäksi Himitsu-Bakojen koko vaihtelee; niiden pituutta mitataan perinteisillä japanilaisilla sun-mittayksilöillä, missä 1 sun vastaa 3,1 senttimetriä. Kuvassa näkyvä laatikko on 4 sunia, kun taas suurin tehty Himitsu-Bako on 12 sunia eli noin 37 senttiä.
      Kun Himitsu-Bakon ottaa käteensä, siinä ei näy mitään sellaista mistä osaisi aloittaa: laatikkoa kiertää kaunis ja saumaton yosegi, josta on mahdotonta edes arvata, millä puolella kannen pitäisi olla. Lähemmällä tarkastelulla siitä kuitenkin alkaa paljastua liikkuvia osia yksi kerrallaan, kunnes tilanne on jotakuinkin allaolevan kaltainen.


Himitsu-Bakot eivät ole pulmalaatikkoina tai edes pulmina monimutkaisia, koska yhtä liikettä seuraa aina vain yksi mahdollinen liike; jos yrität tehdä jotain väärää, mekaniikka ei liikahdakaan. Minulla on kaksi Himitsu-Bakoa, joista toisessa on 10 liikettä, toisessa 21. Molempien avausperiaate on hyvin samanlainen enkä usko niitä enää lisää hankkivani, ellen sitten jotain kokonaan erinäköistä, kuten pentagonin tai heksagonin tai vaikkapa tähden muotoista - tai sitten sen 70+ siirtoa vaativan.
      Aloittelevalle pulmaharrastajalle Himitsu-Bako on onnen omiaan, tai sitten sellaisen voi antaa lahjaksi - etenkin jos sen sisään kätkee vaikkapa konserttilipun ja lahjaa ojentaessaan antaa myös varoituksen lahjan parasta ennen -päivämäärästä. Mutta toki sellaisen voi antaa kenelle tahansa pulmista pitävälle, asiaa tuntevat osaavat kyllä arvostaa lahjaa.

Vaikka japanilaiset pulmalaatikot eivät ehkä ole pulmina kaikkein vaativimpia, ne ovat kuitenkin uskomattomia esineitä ulkonäkönsä ja erittäin huolella tehdyn ja kitkatta toimivan mekaniikkansa ansiosta.
      Pulmapuodista löytyvissä Himitsu-Bakoissa on siirtoja viidestä kahteenkymmeneenseitsemään.

VAIKEUSTASO: 1/5
VIEHÄTYSARVO: 5/5

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti