perjantai 19. huhtikuuta 2013

Vaikeustasosta

Olen miettinyt kysymystä pulmien vaikeustasosta ja sen arvioimisesta, kun huomasin merkkaavani systemaattisesti pulmat helpommiksi kuin mitä esimerkiksi Hanayama on ne omassa skaalassaan luokitellut.
      Arvio vaikeustasosta on täysin henkilökohtainen ja se vaihtelee ihmisillä pulmista riippuen: yhdelle yhdentyyppinen pulma on helpompi kuin toiselle ja päinvastoin. Tässä blogissa vaikeustasoarvion tarkoitus on olla vain suuntaa-antava vihje siitä, millaisen haasteen pulma voi tarjota muille ja millaisen se tarjosi minulle - sen sijaan että repostelisin nopeudellani tai häpeilisin hitauttani.
      Käytän vaikeustason arvioinnissa mittarina sitä, miten kauan aikaa ja vaivaa pulma minulta on vaatinut - jotensakin näin:

1/5 Ei ongelmia, pulman ratkaisutapa on nähtävissä käytännössä heti. Pulma ratkeaa nopeasti.
2/5 Pieniä ongelmia, ratkaisu ei näy välittömästi, mutta sitä ei tarvitse myöskään etsiä sen pitempään, vaan löytyy yleisimmin kokeilemalla tai sitten järkeistämällä. Pulman ratkaisu kestää korkeintaan puoli tuntia.
3/5 Ongelmia, ratkaisutapa ei ole nähtävissä ennen kuin miettimisen tuloksena, minkä jälkeen ratkaisu alkaa hiljalleen löytyä yrityksen ja erehdyksen kautta, mikä edelleen johtaa päätelmään oikeasta ratkaisusta. Voi olla, että ajattelen jossain vaiheessa mahdottomaksi. Ratkaisuaika kaikkineen puolesta tunnista muutamaan tuntiin.
4/5 Pahoja ongelmia. Vaikuttaa mahdottomalta. Kestää kauan ennen kuin keksin, miten ylipäätään lähteä ratkaisemaan, minkä jälkeenkin kestää kauan ennen kuin löydän oikean ratkaisun. Ei ratkea sattumalta, vaan edellyttää suunnittelua. Ratkaisuaika voi olla monta tuntia.
5/5 Tuntuu mahdottomalta aluksi ja pitkälti koko ratkaisun ajan, jo hypoteesin löytäminen on työn takana. Ratkaisu ei tunnu liikahtavan mihinkään suuntaan kokeilinpa mitä tahansa eikä edistymisestä ole tietoakaan. Ratkaistavissa vain keskittymällä ja aivotyöllä, jolla eliminoi systemaattisesti väärät vaihtoehdot pois. Ratkaisuaika saattaa venyä useiksi päiviksi. Jälkikäteen hävettää.
On huomautettava, että ratkaisen äärimmäisen harvoin pulman yhtäjaksoisella tuokiolla, vaan ratkaisu jakaantuu kolmosen vaikeustason (ja siitä ylöspäin) pulmilla useammalle päivälle, jolloin saatan pakertaa pulman parissa muutamasta minuutista tuntiin.
      Vaikeustasolla ei ole myöskään mitään tekemistä sen kanssa, miten paljon pulmasta pidän, joskin lähtökohtaisesti haasteelliset ovat miellyttävämpiä. Hauskan kokemuksen takaavat nokkela ratkaisu tai omaperäinen mekaniikka ovat minulle kuitenkin tärkeämpiä kuin vaikeus.
      Tämän seurauksena korjasin muutaman aiemman arvostelun vaikeustasoa, mm. Cast Donutsin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti