Karakuri Small Box #6

Suunnitellut: Akio Kamei

Karakurin pienten pulmalaatikoiden sarjan toiseksi viimeinen on myös yksi sarjan parhaista. Kuudes laatikko on tehty tummasta pähkinäpuusta, kuten sarjan ensimmäinenkin laatikko ja on sen ansiosta ykkösen ja nelosen kanssa ulkonäöllisesti sarjan parhaita.
      Laatikon mekaniikka nähtiin alunperin Akio Kamein toistakymmentä vuotta sitten tekemässä Top Boxissa, joka on nähnyt sittemmin useita muitakin toisintoja.

Kuutoslaatikko on rakenteeltaan samanalinen nelosen ja vitosen kanssa siten, että kaikissa näissä kolmessa laatikossa on selvä kansirakenne sekä pohja, joka hölskyy tai liikkuu jonkin verran kannen sisällä. Mekaniikaltaan kaikki kolme ovat hyvin erilaisia, mutta henkilökohtaisesti pidän eniten tästä laatikosta. Siinä missä neloslaatikon mekaniikka on tylsä ja vitosen huonosti piilotettu, on kutoslaatikon mekaniikka puolestaan elegantti ja toimiva.
      Vaikka tässäkin laatikossa nähty lukitusmekanismi on perustaltaan varsin tyypillinen, on se tällä kertaa toteuttu esimerkillisen hienosti ja laatikko avautuu siististi sen kummempia kikkailematta.

Pikkulaatikoiden sarjan kuudes menee laadussaan samaan sarjaan ykkösen ja kolmosen kanssa. Se voittaa niukasti kakkosen ja selvästi nelosen ja vitosen. Kutonen ei ole vaikea - tai voihan se olla, mutta samalla tavalla rakennettujen nelosen ja vitosen jälkeen alkoi olla jo melko selvää, mikä mekaniikan on tässä oltava.
      Helppous ei kuitenkaan vähennä nautintoa. Tämä on erinomainen pulmalaatikko, jonka vaikeustaso riippuu pitkälti kokemuksesta ja tuurista.
      Tämäkin laatikko löytyy Pulmapuodista.

VAIKEUSTASO: 1/5
VIEHÄTYSARVO: 5/5

Bottom-line

The sixth in the Karakuri Small Box series is also my favorite with the first one. Made of the same tree as the first one (at least my copy is) it looks nice and dignified.
      It is built the same way as boxes four and five: there's clear top and bottom parts. The bottom parts can be moved a bit under the lid but that's it, there's a least seemingly not any other moving parts.
      The mechanic behind the box is a simple one and not very original, but it works like a charm which cannot be said of all the puzzles employing the same technique. The sixth box is also a lot easier than the first one but on par with boxes three and seven. But the difficulty is probably not the main reason why someone collects these.
      Difficulty 1/5, Charm value 5/5.

Karakuri Small Box #5

Suunnitellut: Karakuri Creation Group

Pienlaatikkosarjan viides laatikko on ulkomuodoltaan kuutiomainen kuten laatikot yksi ja neljä. Tämän lisäksi neloslaatikon tapaan siinä se koostuu selvästi kahdesta eri osasta: kannesta ja pohjasta, joka liikkuu hiukan.
      Viidettä laatikkoa saa kahtena erilaisena versiona, joiden ainoa ero on käytetty puulaji sen myötä sävy. Toinen on oranssinruskea kamferipuinen ja toinen taas vaahterasta tehty, joka on väriltään erittäin vaaleanruskea. Minun laatikkoni on jälkimmäistä sorttia.

Kuten muutkin laatikot neljännestä eteenpäin, myös tällä viidennellä laatikolla on alkuperänsä Karakuri Creation Groupin ja tarkemmin sanottuna yhden sen kuuluisimman jäsenen, Akio Kamein, aiemmin tekemässä laatikossa. Tämä originaali laatikko oli nimeltään Cosmox. Viides laatiko on mekaniikaltaan Cosmoxin kopio, vain koko ja ulkonäkö ovat muuttuneet.
      Sarjan viides laatikko on selvä parannus neljänteen laatikkoon, joka oli mekaniikaltaan kieltämättä pettymys. Viides laatikko on taas aavistuksen nokkelampi ja omaperäisempi, minkä ansiosta se on enemmän sukua kolmelle ensimmäiselle laatikolle kuin neljännelle.

Viidennessä laatikossa on kuitenkin muutamia ongelmia - jos niitä nyt ongelmiksi voi kutsua -, jotka vähän nakertavat ratkaisuiloa. Ensimmäinen on se, että laatikosta näkee hyvin nopeasti, mistä on kysymys, ja koska tämä oivallus tulee ennen kuin laatikon on saanut auki, on ratkaisun loppuosa enemmän mekaanista suoritusta.
      Tämän takia vitonen eroaa muista laatikoista, joissa ratkaisu tulee kokonaisuudessaan vasta laatikon avautuessa. Sen voi nähdä joko ominaisuutena tai vikana - minä pidän enemmän muiden laatikoiden tyylistä ratketa samalla hetkellä kun avautuvat.
      Toinen mainitseminen arvoinen seikka on se, että laatikon saa auki kahdella toisistaan hieman poikkeavalla tavalla, joista toinen on toista hienostuneempi: minä valitsin tietenkin jälleen vulgaarimman tavan aivan kuten Rakettia ratkaistessani - ja valitsin tietenkin väärin.
      Näistä huolimatta vitoslaatikon mekaniikka on loistava enkä pysty ymmärtämään, miten se teknisesti toimii, laatikko kun ei avauduttuaankaan toimintatapaansa paljasta. Tämän lisäksi se avautuu vähän eri tavalla kuin muut, mikä lisää hiukan sen yllätyksellisyyttä - ja lisäisi enemmänkin, jos tapa olisi piilotettu huolellisemmin. Vaahterapuisena se on myös sarjan parhaimman näköisiä laatikoita.

Kaiken kaikkiaan vitoslaatikko sijoittuu tähän mennessä arvostelluissa laatikoissa kolmanneksi ykkösen ja kolmosen jälkeen. Se on oikein hyvä pieni laatikko, jossa on oikein nokkela ratkaisu.
      Tämän laatikon löytää Pulmapuodista.

VAIKEUSTASO: 2/5
VIEHÄTYSARVO: 3/5

Karakuri Small Box #4

Neljäs Karakurin pienten pulmalaatikoiden sarjassa on ristiriitainen tapaus. Se on ehdottomasti sarjan kaunein laatikko, kiitos sademetsässä viihtyvän ja laatikolle kauniin punertavan sävyn antavan Rengas-puun.
      Mutta kuten aina, kaunein voi olla myös katalin paitsi siksi, että Rengas-puun pihka on myrkyllistä eikä lähde irti pesemälläkään, myös siksi ettei tämän siitä tehdyn pulmalaatikon mekaniikka ole erityisen tyydyttävä.

Sarjan loput laatikot 4, 5, 6 ja 7 eivät ole kolmen ensimmäisen lailla enää originaaleja, vaan uusia versioita vanhemmista pulmalaatikoista. Neloslaatikko perustuu legendaarisen pulmalaatikkosuunnittelijan Akio Kamein vuonna 1996 tekemään laatikkoon - eikä vain perustu, vaan mekaniikka on täsmälleen sama. Ja nyt varoitus: seuraavassa kappaleessa spoileri kyseiseen, tosin jo harvinaiseen laatikkoon.
      Näiden kahden välillä ainoa ero on ulkonäössä: kun tämä on sarjan muiden laatikoiden tapaan kämmenen kokoinen, on alkuperäinen Box With a Ribbon huomattavasti kookkaampi, minkä lisäksi sitä koristaa nimensä mukaisesti suuri solmuke. Tosin kun yhdistää ylläolevan kuvan sekä maininnan samanlaisista mekaanikoista ymmärtää, että rusetti on vain hämäystä.

Alku neljännen laatikon kanssa oli erittäin lupaava: en löytänyt mitään avauskohtaa, vaan kaikista siihen mennessä kokeilemistani laatikoistani nelonen tuntui kaikkein tukevimmimmalta ja saumattomimmalta. Ainoa liikkuva osa oli laatikon pohjaosa, joka liikkuu ylös ja alas vapaasti - mutta ei kuitenkaan niin vapaasti että lähtisi kokonaan irti.
      Tämä antoi perusoletuksen siitä, että laatikko on tehty kahdesta erillisestä osasta: syvästä laatikosta sekä vaippamaisesta kannesta, joka ympäröi laatikon lähes kokonaan.
      Siihen edistyminen sitten jäikin. Jossain vaiheessa löysin kohdan, josta kuului epämääräistä natinaa ja rutinaa ja vaikka tiesin, että ratkaisu on tavalla tai toisella juuri siinä, en osannut tehdä asialle yhtään mitään.

Menin sitten googlettelemaan nähdäkseni muiden kokemuksia ja mielipiteitä, mutta informaatikko kun olen en voinut mitään valtavalle ylitsepursuavalle ammattitaidolleni, minkä vuoksi satuin sitten löytämään vastauksen niihinkin kysymyksiin, joita en edes etsinyt: eli ratkaisun. Kokeilin, ja näinhän se oli.
      Yleensä, jos näin käy - ja jatkossa aion olla vielä varovaisempi - harmi on valtava, kun en saanut ratkaista pulmaa itse. Mutta tässä tapauksessa ei: minusta ratkaisu on kolmeen aiempaan (ja varsinkin laatikoihin yksi ja kolme) laatikkoon verrattuna kömpelö ja brutaali ja siitä puuttuu hienostuneisuus, joka kaikissa muissa on. Vaikka nelosen mekaniikassa on paljon samaa kuin kakkosessa, laatikko numero kaksi on kuitenkin tätä nokkelampi ja omaperäisempi.
      Neljännen laatikon avausmekaniikka tekee siitä kyllä vaikean, mutta ei sellaisella tavalla, mikä kiinnostaisi tai lumoaisi minua niin paljon, että palaisin sen pariin toistekin. Voisin kuvitella, että alkuperäinen Box With a Ribbon on pulmana hieman tätä parempi joidenkin ominaisuuksiensa ansiosta.
      Joka tapauksessa neljäs laatikko on mekaanisesti sarjan heikoin, mutta ulkonäöltään kaunein, ainakin minun punertava kappaleeni. Eri paikoista hankittujen versioiden puulaatu vaihtelee ja puun mukana myös väri.
      Neloslaatikkoa voi suositella lähinnä kompletisteille, joiden on neuroottisuutensa takia hankittava koko sarja. Minua se ei miellyttänyt, mutta se ei tarkoita etteikö se voisi miellyttää jotakuta toista.
      Tämän laatikon löytää Pulmapuodista.

VAIKEUSTASO: 4/5
VIEHÄTYSARVO: 1/5

Karakuri Small Box #3

Suunnitellut: Karakuri Creation Group

Seitsemänosaisen pikkulaatikkosarjan kolmas on taas uuden näköinen. Se on kyllä kakkoslaatikon tapaan suorakulmion muotoinen, mutta puu on vaaleampaa tammea ja katsuraa. Tai vaihtoehtoisesti vaahteraa ja katsuraa.

Laatikko numero 3 on kahta edeltäjäänsä selvästi helpompi ja ratkaisinkin sen aikalailla välittömästi. Mutta kuten aiemminkin on tullut todettu, pulman mielenkiinto ei ole pelkästään sen vaikeustasossa, vaan elämyksessä jonka se voi tarjota.
      Ja juuri sen tämä teki. Kaksi ensimmäistä liikettä olivat itsestäänselviä, mutta kolmatta etsiessä tapahtui jotain täysin odottamatonta, minkä seurauksena laatikko sai minut hörähtämään ääneen. Kolmas liike oli erittäin helppo sekin ja tapahtui minulla lähes itsestään; voi tosin olla, että laatikkoni mekanismi on pikkuisen liian löysä eikä muissa kappaleissa ihan niin helposti löydy.
      Erinomaisen tästä laatikosta tekee juuri kolmannen liikkeen laatu, jollaista en ole aiemmin nähnyt. Se on jo pelkästään teknisesti ihailtava. Sen ansiosta tämä nousee tässä vaiheessa vaivatta suosikkiasteikollani kakkoslaatikon edelle toiseksi ykkösen jälkeen.
      Sarjan kolmannen laatikon löytää Pulmapuodista.

VAIKEUSTASO: 1/5
VIEHÄTYSARVO: 3/5

Karakuri Small Box #2

Suunnitellut: Karakuri Creation Group

Nykyisin enää seitsemänosaisen pienlaatikkosarjan kakkonen eroaa ykkösestä lähes kaikin mahdollisin tavoin. Se on tehty kirsikkapuusta (tai minun versioni on, se voi vaihdella), se on vaalea ja suorakulmainen. Yksi asia on kuitenkin sama: se osaa olla vaikea.

Karakuri-laatikoiden vaikeustason yksiselitteinen arvioiminen on mahdotonta: paljon riippuu siitä, minkä verran pulmalaatikoita on avannut ennen ja miten periksiantamaton ja kärsivällinen on. Ja joskus siitä, että ei vaan yksinkertaisesti tajua, kuten on käynyt parhaillaan ratkaisun alla olevan sarjan neloslaatikon kanssa. Kakkoslaatikkokaan ei antaudu heti ja, jos mahdollista, se herättää ensialkuun jopa ykköslaatikkoakin toivottomamman tunteen: "tämähän on täysin tiivis!"
      Tässä laatikossa ei nimittäin liiku mikään, se tuntuu yhdeltä jämäkältä puumöhkäleeltä, mistä herää epäilys, että onkohan se laatikko lainkaan vai pelkästään kiero vitsi. Mutta kuten pulmalaatikoiden kanssa tuntuu olevan, lähempi tarkastelu alkaa paljastaa kaikenlaista.
      Hankin ykkös- ja kakkoslaatikon yhtä aikaa ja kuten kunnon neurootikon pitää, aloitin ensimmäisestä. Kun se ei edistynyt, vaihdoin tähän kakkoseen. Ja eestaas. Mutta siinä vaiheessa, kun ykköslaatikko oli vielä täysi mysteeri, olin eliminoinut kaikki muut kakkoslaatikon ratkaisuvaihtoehdot ja jäljellä oli enää se, mistä mekaniikassa täytyy olla kyse. Varovaisesti tutkien testasin teoriaa ja niinhän se alkoia aueta. Kolme tai neljä päivää siihen kuitenkin meni.

Tämän laatikon mekaniikka on yksinkertainen, mutta kun sen näkee toiminnassa, se on myös ihan hyvä. Kyllä, sanoin "ihan hyvä", koska siitä oikeastaan juuri on kyse: se ei ole niin hieno tai nokkela kuin sarjan parissa muussa laatikossa on. Se ei ole myöskään niin haastava kuin ensimmäinen oli ja koska tähän laatikkoon ei sisälly sitä suurta "aha"-elämystä, se ei kuulu suosikkeihini. Tosin toisiakin mielipiteitä on: jotkut blogistit listaavat tämän laatikon sarjan parhaisiin.
      Parasta siinä on nimenomaan ensituntuma, joka ei anna minkäänlaista toivoa ja joka saa laatikon tuntumaan täysin mahdottomalta. Jos se tunne olisi kestänyt laatikon perinpohjaisemman tarkastelun ja säilynyt näin ollen pitempään, pitäisin tästä todennäköisesti paljon enemmän.
      Huono se ei ole, se on kaunis laatikko ja upeaa käsityötä ja jos näitä laatikoita meinaa hankkia, kyllä tämä kannattaa mukaan ottaa. Tämänkin löytää Pulmapuodista.

VAIKEUSTASO: 3/5
VIEHÄTYSARVO: 3/5

Minäkö nämä tilasin?

Posti kävi ovella ja toi paketin, jota joutui odottelemaan jo vähän turhan kauan - kokonaista neljä päivää. Ihan liian pitkä aika aikuiselle miehelle.
      Mutta nämä sieltä tulivat:

Ylärivissä minulta sarjasta puuttuvat Karakurin pikkulaatikot #3, #4 ja #5 (vielä #7 olisi hankittava), alarivissä taas koko Karakuri-kakkusarja: vasemmanpuolimmaisena juustokakku, vieressä hedelmäkakku, kolmantena suklaakakku ja oikeassa reunassa marmorikakku.
      Näistä kaikista yksityiskohtaisemmin myöhemmin.
      Nyt täytyisi vain keksiä paikka, mistä vaimo ei näitä löydä... Tai ehkä pistän ne samaan kaappiin, jonne se piilottaa omat salassa ostamansa vaatteet.

Karakuri Small Box #1

Suunnitellut: Karakuri Creation Group

Japanilaisen Karakuri Creation Groupin tekemät pulmalaatikot ovat niitä, joita kaikki pulmalaatikoista kiinnostuneet ja niihin perehtyneet janoavat kokoelmiinsa. KCG on tehnyt ajan mittaan mitä ihmeellisimmän muotoisia ja näköisiä laatikoita - kahvikupista radioon ja sushilautaselliseen -, joiden avaamiseen on vaadittu yleensä jokin kikka. Siksipä näitä laatikoita kutsutaankin "trick boxeiksi" eli kikkalaatikoiksi.
      Ainoa haitta näissä vanhemmissa käsintehdyissä laatikoissa on niiden hinta: jos harvinaisimpia sattuu tänä päivänä löytämään, niiden hinta lähtee helposti tuhannesta dollarista.

2000-luvun alkupuolella ryhmässä syntyikin idea tehdä pienempiä ja näin ollen myös halvempia pulmalaatikoita. Ensin KCG teki kolme laatikkoa ja kun suosiota riitti, he tekivät vielä viisi lisää. Näistä viimeinen (#8) on tosin poistunut valmistuksesta sen mekaniikassa ilmenneiden ongelmien vuoksi.
      Pikkulaatikkosarjassa on ehkä tingitty koossa, mutta ei laadussa. Jokainen laatikko on käsintehty ja mekaniikkakin on muutamassa sama - tai ainakin samantapainen - kuin aiemmin julkaistuissa kalliimmissa laatikoissa.

Sarjan ensimmäinen laatikko, joka myös kuvassa näkyy, on tehty pähkinäpuusta ja katsurasta. Tai minun laatikkoni on, sillä Karakuri Creation Group on tehnyt sarjan kustakin laatikosta pari kolme eri versiota, jokainen eri puulajeista valmistettuja. Laatikko on joka tapauksessa tiivistä ja jämäkkää tekoa, eikä siinä päällisin puolin katsottuna ole nähtävissä saumaa, josta sen voisi kuvitella lähtevän avautumaan.
      Kyllä se työtä vaatikin. Minulla meni tämän avaamiseen noin viikko, jonka aikana otin laatikon käteeni aina noin viideksi tai kymmeneksi minuutiksi kerrallaan. Eikä ollut avautua siitä huolimatta. Ensimmäinen siirto löytyi kyllä vaivatta, mutta sitä seuraava osoittautui jo huomattavasti haastavammaksi.
      Lopulta viikkoa myöhemmin kun muu perhe häipyi saunaan, otin laatikon käteen ja päätin, että ratkaisen sen ennen kuin tulevat takaisin. Olin koputellut ja naputellut ja kuunnellut jopa sen päästämiä ääniä viikon aikana ja onnistunut päättelemään, mistä ratkaisua kannattaa lähteä etsimään. Käänsin sitten kaiken tarmoni siihen ainoaan mahdollisuuteen, jota en ollut vielä kokeillut - kaiken muun kyllä olin, moneen kertaan - ja se alkoikin aueta.
      Ja juuri tämä näissä laatikoissa on kaikkein parasta: se hetki, kun tajuaa, että jestas, nyt se aukeaa! Se tunne on mahtava.

Sarjan ensimmäisen laatikon mekaniikka on alkuperäinen ja vain tätä sarjaa ajatellen suunniteltu. Se on yksinkertainen, mutta riittävän nokkela aiheuttaakseen itsetunto-ongelmia ja päänsärkyä pitkään. Minun saamaa kappaletta vaikeutti entisestään tosin se, että mekaniikka oli (mahdollisesti johtuen kosteudesta, jolle pulmalaatikot ovat herkkiä) järkyttävän tiukka, minkä seurauksena sormet olivat kipeinä pari päivää.
      Tähän kirjoitushetkeen mennessä ratkaisemistani kolmesta tämän sarjan laatikosta tämä on ollut ehdottomasti haastavin. Turhautti, kyllä, mutta sillä oikealla tavalla, kuten parhaat pulmat tekevät.
      Karakurin pienten laatikoiden sarjan ensimmäisen löytää Pulmapuodista.

VAIKEUSTASO: 5/5
VIEHÄTYSARVO: 5/5